Rauhalinnan historia
Rauhalinna valmistui vuonna 1900. Sen suunnitteli ja rakennutti Venäjän keisarillisen linnoitusinsinöörihallituksen kenraaliluutnantti Nils Weckman. Hän antoi Rauhalinnan 27.7.1900 hopeahääpäivälahjaksi vaimolleen Almalle. Rakennuksen vihkiäiset olivat silminnäkijän mukaan "ehkä loistavimmat" Savonlinnan seudulla koskaan vietetyt juhlat.


Avaa suurempana..
Rauhalinna rakennettiin Alman kotitilasta, Lehtiniemen kartanosta, lohkotulle tontille. Rakennustyöt kestivät kolmisen vuotta ja kustannusarvio oli 200 000 silloista kultarahaa. Rakennustöihin osallistui alan parhaita osaajia niin Suomesta kuin Venäjältäkin. Rakennusmateriaalina olivat pääasiassa suomalainen mänty ja graniitti.


Avaa suurempana..
Rauhalinna koostuu arkkitehtoonisesti erilaisista tyylilajeista. Koristeellisissa puuornamenteissa ja muussa suunnittelussa voidaan nähdä mm. empire-, biedermeier- ja maurilaisia vaikutteita. Huvilan tornia jouduttiin lyhentämään 1920-luvun puolivälin tienoilla noin seitsemän metriä. Korkea torni vavisutti tuulen vaikutuksesta muita rakenteita huolestuttavasti. Alkuperäisessä asussaan Rauhalinnan julkisivua koristi kenraalin makuuhuoneen kohdalla myös parveke.


Avaa suurempana..
Rauhalinna siirtyi perikunnan haltuun Nils Weckmanin kuoltua vuonna 1905. Perikunnan hallussa se oli vuoteen 1912 ja Alma Wekmanin kuoltua 1921 Rauhalinnan omistajaksi tuli Nils Weckmanin äidin sukulainen kenraalimajuri Sixtus Hjelmman. Vuonna 1924 Rauhalinna siirtyi Suomen Asemapäällikköyhdistykselle. Välillä talo kuului myös puolustusministeriölle, jona aikana sinne asennettiin sähkövalot ja keskuslämmitys lukuisien koristeellisten kaakeliuunien rinnalle. Kymmenisen vuotta Rauhalinnassa toimi myös Säämingin Tolvanniemen kansakoulu.

1970-luvun alussa Rauhalinna siirtyi Rakennushallitukselle ja vuokrattiin Savonlinnan Terveyskylpyläsäätiölle. Rakennushallituksen valvonnassa aloitettiin 1972 entisöintityöt, jotka valmistuivat vuoden kuluttua. Vuonna 2001 valtion kiinteistöyhtiö Kapiteeli myi Rauhalinnan sen nykyiselle omistajalle Veikko Heinoselle.

Lähteet: A.Saloila: Rauhalinna, aliupseeriliiton lomakoti, 1960.
Savonlinnan Kylpylaitos Oy: Rauhalinna, esite.

 
 
 
Katso kokonytlle avattava virtuaaliesitys tst linkist
Avaa Lehtiniemen virtuaaliesitys tst linkist
Siirry tst linkist Veikko Heinosen kotisivuille
Avaa lhialueiden virtuaaliesittely